Hampurilaisten kehdossa

Shake Shack oli ykkönen

Piiitkästä aikaa palataan taas reissujuttujen pariin. Meillä on nimittäin tulevana keväänä ja kesänä toteutumassa meidän u n e l m i e n reissu! Vietämme ensin keväällä pari kuukautta Kanadassa, Vancouverissa ja sen jälkeen ihana ystäväpariskuntamme lentää luoksemme merten taakse ja siitä lähdemme neljästään köröttelemään ympäri läntistä USA:ta. Noista suunnitelmista myöhemmin lisää, nyt palataan hetkeksi viime vuotiseen New Yorkin matkaamme :) 

Roadtrippiä suunnitellessa ja muiden matkajuttuja lukiessa on mielessä pyörinyt myös jenkkilän mielettömät -niin noloa kuin se onkin myöntää- hampurilaiset. Siksi halusimme  ottaa ihan omaksi kohdakseen New York muisteluissa Shake Shackin, koska sieltä saa kertakaikkiaan maailman parhaita hampurilaisia, ja kyllä ranskalaisetkin vähän turhan hyvältä maistui. Jännityksellä odotetaan, saadaanko maistaa vielä parempia purilaisia tulevalla reissullamme ;) Yhdistimme lounaan Shake Shackissa vierailuun Museum of Natural Historyssa, koska ne olivat aivan vierekkäin. Rehellisesti sanottuna meistä kyllä Shake Shack veti pidemmän korren, mutta meitä on moneen lähtöön :D Varsinkin lounasaikaan saa Shackissa jonotella jonkin verran, mutta odotus ehdottomasti kannattaa! Shake Shackeja taitaa olla Manhattanilla kaikenkaikkiaan kolme, eli on hyvät mahdollisuudet saada se sopimaan reittisuunnitelmiin (tai suunnitella reitit niiden mukaan). Suosittelemme!

Siinä niitä Shake Shackin purilaisia nyt on! NAM!

Seaport hurmasi

Seaport nousi yhdeksi lempparialueistamme hieman yllättäen. Alue on Manhattanin eteläkärjessä oleva, vanha 1800-luvun satama-alue. Laitureissa oli edelleen vanhoja aluksia ja ne oli aivan omiaan herättämään mielikuvitusta. Seaportissa ei tiennyt, olisiko keskittynyt ihailemaan vanhoja upeita paatteja, niiden vieressä kohoavia hulppeita pilvenpiirtäjiä vai lähellä siintävää Brooklyn Bridgeä. Siinä sitä sitten pyörittiin ja ihmeteltiin uuden ja vanhan kontrasteja. Valitettavasti vain hirmumyrsky Sandyn jäljet näkyivät vielä alueella; moni kauppa oli edelleen suljettuna, eikä aukeamisesta ollut tietoa.

Autio Seinäjoki Osa 2

Asuinalueen keskeltä löytyi tällainen, luultavasti muutaman vuoden omillaan ollut talo.

Seinäjoen autiotalokierros jatkukoon! 

Seinäjoen vanha matkustajakoti oli pannut lapun ovelle.

Autio Seinäjoki

Heinikko rahisee mukavasti jalkojen alla. On katsottava mihin astuu, sillä vanhat puhelimet, muovituolit, naulat ja muu epämääräinen roju on vallannut maiseman. Huonekalutkin on heitetty ulos tuulettumaan. Ympärillä aukeaa kaunis, hylätty omakotitalomiljöö ulkorakennuksineen.

Autiotalot ovat olleet sydämelläni jo teini-ikäisestä saakka. Vaimonkin olen saanut usein houkuteltua mukaan tutkimaan hylättyjä taloja, mutta monesti mukaan on innostunut lähtemään joku kaverikin. Kävimmekin joulukuussa ystäväni kanssa valokuvailemassa tätä seinäjokelaista vanhaa taloa. Se oli ollut jo muutaman vuoden ajan to do -listallani. Olin siis nähnyt talon läheiseltä tieltä useita kertoja, mutta olin aina ollut matkassa autolla ja kohde oli välillä jopa päässyt unohtumaan.

Tarkoituksenani onkin julkaista blogissamme tänä vuonna muutama kuvakatsaus Seinäjoen autiotaloista. Vaikka kaupunki onkin karsinut keskustastaan lähes kaiken vanhan ja kauniin pois, löytyy Seinäjoen laitamilta rakennuksia ja pihapiirejä, jotka on jätetty oman onnensa nojaan. Noissa rakennuksissa kiehtovinta on niiden historia. Millaista elämää niissä on vietetty? Miksi niistä ei ole enää huolehdittu ja miksi ne on hylätty?